Universal TV Remote Control

Analysoinut Appwesome

Kun television kaukosäädin katoaa sohvatyynyjen väliin juuri ennen ohjelman alkua, puhelin voi tuntua nopeimmalta vararatkaisulta. Universal TV Remote Control on tähän tilanteeseen tehty kotiin ja sisustukseen liittyvä sovellus, joka kokoaa television ohjaamisen, suoratoiston, peilaamisen ja ääniohjauksen samaan paikkaan. Minulle sen kiinnostavin puoli ei ole pelkkä virtuaalinen kaukosäädin, vaan se, miten puhelin voi toimia television käyttöliittymänä silloin, kun tavallinen ohjain on hankala, rikki tai kokonaan poissa.

Käyttökokemus riippuu silti paljon siitä, miten oma televisio, puhelin ja kotiverkko toimivat yhdessä. Siksi tätä ei kannata ajatella taikaratkaisuna kaikkiin television ohjausongelmiin. Se on parhaimmillaan, kun haluan käyttää yhtä helposti mukana kulkevaa laitetta television perustoimintoihin ja samalla siirtyä katselusta peilaukseen tai suoratoistoon. Jos taas tarvitsen täysin varman ohjaimen ilman verkkoasetuksia, television oma kaukosäädin voi olla edelleen parempi.

Kun television ääreen haluaa päästä ilman tavallista kaukosäädintä

Ensimmäinen käytännön tilanne on helppo kuvitella. Olen istunut olohuoneessa, televisio on päällä, mutta kaukosäädin on toisessa huoneessa tai sen paristot ovat loppuneet. Puhelimessa oleva ohjain on silloin kätevä, koska se on yleensä jo kädessä. Sovelluksen idea on selkeä: avaan sen, etsin television, yhdistän laitteet ja käytän näytöllä näkyviä komentoja.

Toinen tilanne on hieman erilainen. Haluan näyttää puhelimessa olevan kuvan tai videon suurelta ruudulta. Tällöin pelkkä äänenvoimakkuuden tai kanavan vaihto ei riitä, vaan tarvitsen suoratoisto- tai peilaustoiminnon. Tässä kohtaa sovellus voi vähentää laitteiden välistä hyppimistä, sillä ohjaaminen ja sisällön siirtäminen tapahtuvat saman sovelluksen ympärillä.

Kolmas käyttötilanne liittyy ääneen. Jos tekstin kirjoittaminen television ruudulla tuntuu hitaalta, ääniohjaus voi olla luontevampi tapa hakea tai käynnistää sisältöä. En kuitenkaan pitäisi sitä automaattisesti parempana kuin television omaa puheohjausta. Sen hyöty riippuu siitä, kuinka hyvin puhelin tunnistaa puheeni ja miten televisio vastaanottaa komennot.

Teknisiä odotuksia kannattaa säätää heti alussa. Sovellus on ilmainen, sen ikäraja on PEGI 3 ja sen on kehittänyt Lepard Studio - Tech. Se on tarkoitettu Android-laitteille, joiden käyttöjärjestelmä on vähintään 7.0. Tämä tekee siitä saavutettavan monille vanhemmillekin puhelimille, mutta television yhteensopivuus ratkaisee lopullisen onnistumisen.

Yhteyden aloittaminen kannattaa tehdä rauhassa

Kun avaan sovelluksen ensimmäistä kertaa, tärkein työ ei ole painikkeiden opettelu vaan oikean television löytäminen. Puhelimen ja television pitää käytännössä pystyä näkemään toisensa. Jos ne ovat eri verkoissa tai television yhteys ei ole aktiivinen, sovellus voi tuntua toimimattomalta, vaikka vika ei olisi itse ohjaimessa.

Minun neuvoni on aloittaa samasta kotiverkosta ja pitää televisio hereillä yhdistämisen ajan. Jos televisio on valmiustilassa, sen löytyminen tai yhteyden muodostaminen voi olla hitaampaa kuin silloin, kun ruutu on jo päällä. Tämä on pieni mutta tärkeä työnkulkuvinkki: käynnistä ensin televisio sen omalla painikkeella, jos puhelinsovellus ei löydä sitä heti.

Kun laite näkyy, valitsen sen ja tarkistan, että komennot menevät oikeaan ruutuun. Tässä vaiheessa kannattaa kokeilla ensin jotakin harmitonta, kuten äänenvoimakkuutta. Jos ääni muuttuu, yhteys on todennäköisesti kunnossa. Sen jälkeen voin testata navigointia ja paluutoimintoa. Näin en päädy tilanteeseen, jossa yritän samaan aikaan selvittää yhteyttä ja käyttää peilausta.

Ensimmäinen onnistunut yhteys kannattaa varmistaa perustoiminnoilla ennen suoratoiston tai peilauksen kokeilemista. Se säästää aikaa, koska eri toimintoihin liittyvät ongelmat eivät sekoitu toisiinsa. Jos ohjaus toimii mutta peilaus ei, tiedän ainakin television löytyvän ja yhteyden olevan osittain kunnossa.

Puhelimesta kaukosäätimeksi: mitä arjessa tapahtuu

Virtuaalisen kaukosäätimen etu on, että se kulkee mukana. Puhelimen näytöllä olevat painikkeet eivät katoa yhtä helposti kuin pieni muovinen ohjain, ja puhelimen voi antaa hetkeksi myös toiselle perheenjäsenelle ilman, että television oma kaukosäädin lähtee kiertoon. Tämä on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun yksi henkilö säätää ääntä ja toinen etsii katsottavaa.

Haittapuoli on tuntuma. Fyysisessä kaukosäätimessä painikkeen löytää usein katsomatta, mutta puhelimen ruutua pitää yleensä vilkaista. Jos vaihdan nopeasti kanavaa tai säädän ääntä pimeässä, kosketusohjaus ei tunnu yhtä varmalta. Puhelimen näyttö voi myös lukittua tai vaihtaa asentoa, mikä katkaisee hetkeksi luonnollisen rytmin.

Toinen käytännön ero liittyy puhelimen käyttöön. Kun sovellus on auki, puhelin ei ole samalla tavalla vapaana viesteille, kartalle tai muille tehtäville. Jos vastaan puheluun tai siirryn toiseen sovellukseen, ohjaus voi jäädä taustalle. Siksi tämä sopii minusta paremmin lyhyisiin ohjaustilanteisiin ja sisällön valintaan kuin tuntikausien jatkuvaan kaukosäätimen käyttöön.

Hyvä tapa käyttää sovellusta on pitää se valmiina silloin, kun tiedän tarvitsevani televisiota vain muutaman kerran: käynnistämiseen, äänen säätöön, lähteen vaihtamiseen tai katselun lopettamiseen. Jos television käyttö on jatkuvaa ja paljon painikkeita vaativaa, perinteinen ohjain on ergonomisesti selkeämpi.

Siirtyminen suoratoistoon ja peilaukseen

Kun perusohjaus toimii, seuraava vaihe on sisällön siirtäminen puhelimesta televisioon. Suoratoistossa tärkeä ero on se, että sisältö ei välttämättä käyttäydy samalla tavalla kuin peilatessa. Suoratoisto voi tuntua siistimmältä, jos sovellus tai palvelu tukee suoraa lähettämistä televisioon. Peilaus taas näyttää puhelimen näytön laajemmin, mikä sopii esimerkiksi kuviin, verkkosivuihin tai sovelluksiin, joissa erillistä televisiotoimintoa ei ole.

Peilauksen kanssa kannattaa ajatella puhelinta lähteenä eikä vain kaukosäätimenä. Jos puhelimen näyttö vaihtuu, ilmoitus ilmestyy tai sovellus siirtyy taustalle, myös television näkymä voi muuttua käyttötarkoituksen mukaan. Siksi en käyttäisi peilausta huolettomasti tilanteessa, jossa puhelimessa on yksityistä sisältöä tai ilmoituksia. Ensin on järkevää sulkea tarpeettomat näkymät ja tarkistaa, mitä ruudulla todella näkyy.

Tässä on yksi sovelluksen hyödyllisistä mutta helposti ohitettavista käyttötavoista: voin käyttää puhelinta valmisteluun ja televisiota lopulliseen katseluun. Esimerkiksi kuvan voi etsiä puhelimella, siirtää suurelle ruudulle ja käyttää sen jälkeen puhelinta vain äänen säätämiseen. Näin television ruudulla ei tarvitse kirjoittaa kaikkea alusta asti.

Peilauksen ja suoratoiston välillä on kuitenkin selvä kompromissi. Peilaus on joustavampi, mutta puhelimen pitää pysyä mukana prosessissa. Suoratoisto voi olla mukavampi pitkään katseluun, jos sisältö siirtyy suoraan televisioon. Jos tarkoitus on esitellä nopeasti valokuva tai verkkosivu, peilaus on usein luontevampi.

Ääniohjaus vähentää kirjoittamista, mutta ei poista tarkistamisen tarvetta

Ääniohjaus on kiinnostava erityisesti silloin, kun television näppäimistö tuntuu hitaalta. Voin sanoa haun tai komennon puhelimelle sen sijaan, että painaisin ruudulla kirjainta kerrallaan. Tämä on hyödyllistä myös silloin, kun haluan aloittaa toiminnon etäältä enkä halua kumartua television eteen.

Äänellä toimiminen ei silti tarkoita, että jokainen komento onnistuu ensimmäisellä kerralla. Nimet, vieraskieliset sanat, taustamelu ja television ääni voivat vaikuttaa lopputulokseen. Minusta paras työnkulku on sanoa yksi selkeä komento, katsoa mitä televisio tekee ja korjata tarvittaessa puhelimella. Ääniohjaus nopeuttaa aloitusta, mutta se ei korvaa kokonaan visuaalista varmistusta.

Yksi käytännöllinen vinkki on käyttää puhetta valintaan ja kosketusta viimeistelyyn. Voin esimerkiksi hakea sisältöä äänellä, mutta tarkistaa tuloksen ja valita oikean vaihtoehdon näytöltä. Tämä vähentää väärinymmärrysten haittaa ja tuntuu luotettavammalta kuin se, että annan äänelle kaiken vastuun.

Missä kohdissa laitteiden välinen siirtymä aiheuttaa kitkaa

Sovelluksen työnkulku ei tapahdu vain sen omassa näkymässä. Mukana ovat puhelin, televisio, kotiverkko ja joskus myös se palvelu, josta sisältö tulee. Jokainen siirtymä voi lisätä pienen viiveen. Jos ohjaus toimii mutta sisältö ei siirry, ongelma voi liittyä juuri tähän ketjuun, ei television äänenvoimakkuuden säätöön.

Ensimmäinen kitkakohta on laitteen löytäminen. Jos televisio ei näy, tarkistan ensin, ovatko laitteet samassa verkossa ja onko televisio päällä. Toinen on väärän laitteen valinta, mikä voi tapahtua kodissa, jossa on useampi televisio. Kolmas on toiminnon vaihtaminen: ohjaus, suoratoisto ja peilaus voivat vaatia eri tavalla toimivan yhteyden.

Perheen yhteisessä käytössä kannattaa sopia, kuka käyttää puhelinta ohjaimena. Muuten kaksi henkilöä voi yrittää hallita samaa televisiota yhtä aikaa, jolloin lopputulos tuntuu satunnaiselta. Sovellus ei silloin ole varsinaisesti huono, vaan työnkulku on epäselvä. Yksi puhelin kerrallaan aktiiviseen ohjaukseen on käytännössä rauhallisin tapa.

Jos sovellus reagoi hitaasti, en painaisi samaa komentoa monta kertaa peräkkäin. Kosketusohjaimella on helppo napauttaa uudelleen ennen kuin televisio ehtii vastata, jolloin ääni voi muuttua liikaa tai näkymä siirtyä useamman kohdan. Parempi tapa on antaa komennolle hetki ja tarkistaa ruutu ennen seuraavaa painallusta.

Kenelle sovellus sopii parhaiten

Universal TV Remote Control sopii minusta henkilölle, joka haluaa yhdistää television perusohjauksen ja puhelimessa olevan sisällön samaan käyttötapaan. Se on hyödyllinen varakaukosäätimenä, mutta myös silloin, kun puhelin on luonnollisempi työkalu kuvien, videoiden tai hakujen aloittamiseen.

Se palvelee erityisesti kotia, jossa television käyttö vaihtelee. Yhtenä hetkenä tarvitaan vain äänen säätöä, seuraavana halutaan näyttää puhelimesta jotakin koko huoneelle ja myöhemmin käyttää äänikomentoa haun nopeuttamiseen. Tällaisessa vaihtelevassa käytössä sovelluksen eri toiminnot täydentävät toisiaan.

Myös vanhemman Android-puhelimen omistaja voi hyötyä siitä, sillä vähimmäisvaatimus on Android 7.0. Se ei kuitenkaan yksin takaa sujuvaa kokemusta. Puhelimen suorituskyky, television yhteys ja kotiverkon vakaus vaikuttavat siihen, tuntuuko käyttö välittömältä vai viiveiseltä.

Sovelluksen nykyinen versio on 1.1.4, ja sen käyttöön on liittynyt 334 arviota sekä 44 kirjoitettua arvostelua. Keskiarvo on 4,4, ja asennuksia on yli satatuhatta. Nämä luvut kertovat, että sovellus on saanut huomattavan määrän kokeilijoita, mutta ne eivät poista oman television yhteensopivuuden merkitystä.

Milloin valitsisin mieluummin tavallisen vaihtoehdon

En suosittelisi tätä ensisijaiseksi ratkaisuksi henkilölle, joka tarvitsee täysin itsenäisen kaukosäätimen ilman puhelinta tai verkkoyhteyden varaan rakentuvaa käyttötapaa. Fyysinen kaukosäädin toimii yleensä suoremmin, tuntuu kädessä paremmalta ja on tarkoitettu pitkäkestoiseen naputteluun.

Jos tärkeintä on vain yhden television äänenvoimakkuus ja virta, erillinen yleiskaukosäädin voi olla yksinkertaisempi. Jos taas haluan hallita monia kodin laitteita yhden järjestelmän kautta, kannattaa verrata sovellusta television valmistajan omaan sovellukseen tai kodin älylaitteiden keskitettyyn ratkaisuun. Niissä voi olla oma etunsa, jos kaikki laitteet kuuluvat samaan ekosysteemiin.

Puhelimen akku on myös käytännön rajoite. Jos olen lähdössä ulos ja puhelimessa on vähän virtaa, en halua käyttää sitä pitkään television ohjaamiseen. Samoin vieraille annettava fyysinen kaukosäädin voi olla helpompi kuin sovelluksen asentaminen tai yhteyden muodostaminen kesken illan.

Hinta, käyttöajatus ja oma johtopäätökseni

Sovellus on ladattavissa ilmaiseksi, mutta Playn kautta laskutettavat sovelluksen sisäiset ostot ovat 9,49–15,99 euroa. Tämä muuttaa kokeilun luonnetta: voin aloittaa ilman ostosta, mutta ennen maksulliseen käyttöön sitoutumista haluan varmistaa, että oma televisio löytyy ja tärkein toiminto toimii juuri omassa kodissani.

Minusta järkevin tapa arvioida sovellusta on tehdä pieni testi alusta loppuun. Käynnistä televisio, muodosta yhteys, säädä ääntä, kokeile yhtä navigointikomentoa ja siirrä lopuksi puhelimesta kuva tai video. Jos kaikki nämä vaiheet onnistuvat ilman jatkuvaa yhteyden katkeamista, sovellus voi oikeasti helpottaa arkea. Jos jo laitteen löytäminen vaatii toistuvaa säätämistä, maksullinen käyttö ei todennäköisesti paranna kokemusta.

Pidän tässä ratkaisussa eniten siitä, että se yhdistää kolme erilaista tarvetta: television hallinnan, puhelimen sisällön näyttämisen ja puheella toimimisen. Sen vahvuus näkyy erityisesti silloin, kun tavallinen kaukosäädin ei ole käden ulottuvilla tai kun haluan siirtyä nopeasti puhelimesta suurelle ruudulle.

Samalla hyväksyn sen, ettei puhelin korvaa fyysistä kaukosäädintä kaikissa tilanteissa. Yhteyden muodostaminen, laitteiden välinen siirtyminen ja kosketusnäytön tuntuma tuovat pieniä mutta todellisia kitkakohtia. Suosittelen tätä ennen kaikkea joustavaksi television varakäyttöliittymäksi, en täysin huolettomaksi korvaajaksi jokaiselle kaukosäätimelle.

Jos kotona katsotaan sisältöä puhelimesta, televisiota ohjataan vaihtelevasti ja halutaan pitää yksi laite mukana, Universal TV Remote Control on kokeilemisen arvoinen. Jos taas tärkeintä on välitön toiminta ilman verkkoa tai puhelimen akun kulumista, tavallinen kaukosäädin on edelleen parempi valinta.

Pieni kokeilu kertoo enemmän kuin pitkä ominaisuuslista

Kun mietin, kannattaako sovellusta käyttää säännöllisesti, erotan ensin kaksi tarvetta: haluanko ohjata televisiota vai saada puhelimen sisällön näkyviin isolta ruudulta? Jos vastaus on molemmat, testaan ne erikseen. Näin käy nopeasti ilmi, onko puhelin minulle kätevä ohjain, sisältölähde vai molempia, eikä yhden toiminnon onnistuminen peitä toisen mahdollista hankaluutta.

Arki-iltana tämä voisi näyttää tältä: etsin puhelimelta valokuvan, peilaan sen televisioon ja annan perheen katsoa sitä sohvalta. Kun kuva on näkyvissä, käytän puhelinta vain tarvittaessa enkä yritä samalla hoitaa muita sovelluksia. Tällaisessa lyhyessä tilanteessa kosketusnäyttö on luonteva, ja puhelimen sisältö on valmiiksi käden ulottuvilla. Pitkän elokuvan katseluun valitsisin mieluummin television oman suoratoistotavan, jos se toimii, jotta puhelinta ei tarvitse pitää koko ajan osana katselua.

Yhteensopivuus ja sopiva vaihtoehto kannattaa arvioida kotona

Jos televisio ei löydy heti, en tekisi ostopäätöstä pelkän ensimmäisen yrityksen perusteella. Tarkistan rauhassa verkon, varmistan television olevan päällä ja kokeilen yhteyttä uudelleen. Jos perusohjaus ei tämänkään jälkeen toimi luotettavasti, television valmistajan oma sovellus voi olla järkevämpi kokeilu, koska se on suunniteltu kyseisen laitteen ympärille. Yleiskaukosäädin taas on parempi vaihtoehto, jos puhelinta ei haluta käyttää tai verkkoyhteys ei ole sopiva.

Toinen käyttäjän kannalta olennainen kysymys on, tarvitseeko puhelinta pitää auki koko katselun ajan. Ohjaamiseen ei välttämättä tarvitse keskittyä jatkuvasti, mutta peilauksessa puhelin pysyy osana käyttötapaa, joten sen ilmoitukset ja näytön vaihtuminen kannattaa huomioida. Jos haluan vain käynnistää television ja säätää ääntä silloin tällöin, sovellus voi toimia vararatkaisuna; jos haluan huolettoman, aina valmiin ohjaimen, fyysinen laite on vaivattomampi.

Nykyinen versio on 1.1.4, mutta versionumero ei yksin kerro, miten sovellus käyttäytyy juuri omassa laiteyhdistelmässäni. Siksi kokeilisin tärkeimmät komennot ennen kuin nojaisin siihen esimerkiksi vierasillan ainoana ohjaimena. Jos yhteys katkeaa, aloitan palautumisen yksinkertaisimmasta: tarkistan television tilan ja verkon, yhdistän uudelleen ja testaan ensin äänenvoimakkuutta. Tällä tavalla vian paikantaminen pysyy selkeänä eikä jokaista toimintoa tarvitse epäillä yhtä aikaa.

Kokonaisuutena Universal TV Remote Control on kiinnostavimmillaan kodeissa, joissa puhelimen ja television välillä vaihdellaan usein. Sen keskiarvo on 4,4, ja sovellus on saanut yli satatuhatta asennusta, mutta oma käyttötapa ratkaisee enemmän kuin yleinen suosio. Jos tarvitsen vain napakan korvaajan kadonneelle kaukosäätimelle, vertaan sitä ensin fyysiseen vaihtoehtoon; jos haluan myös siirtää puhelimen sisältöä ja käyttää ääntä hakemiseen, sen monipuolisempi lähestymistapa on perustellumpi.